Aleksis Kiven päivän kunniaksi jotain aivan muuta kuin Kiveä ja kirjallisuutta.
Konnadonna on jo esitellyt omansa, samoin
Susanna. Minä haluan myös. Siis esitellä keittiöni, kun en muuta keksi. Etten vaan pelkästään valittaisi ja natisisi tätä kurjaa oloani. Vaikka huomenna muutankin Bhutaniin. Mutta sitä ennen - saako olla, keittiömme! Meillä on sellainen olohuoneeseen aukeava ruokailutila keittiön päädyssä.
Pöytä on mahtava ja massiivinen, pidän siitä kovasti. Sen yläpuolella on maustehyllyni, johon olen myös hyvin kiintynyt. Maustehyllyn takana on tapetti jonka tälläsin paikoilleen heti, kun kuopuksen isän muuttoauto oli startannut. Tai ainakin melkein. Kuten kuvasta näkyy, ja kuten jo muutenkin tiedätte, meillä poltetaan paljon kynttilöitä. Ruusut ostin piristykseksi itselleni. Pitkästä aikaa.
Maustehyllyssä on paitsi mausteet, myös keittokirjoja. Hyllyn päällä on kirpputorilta löytämäni lasikuutio. Se on köyhän miehen versio himoitsemastani Harri Koskisen
Block-valaisimesta. Nimenomaan meripihka olisi minun värini, jos joskus voittaisin vaikkapa lotossa. Fasaanin sulka peittää isoa reikää seinässä.
Keittiön toiselta reunustalta löytyvät liesi ja tiskiallas. Hackmanin kesäkattila ja kasari ovat 40-vuotislahjoja rakkaalta ystävältä. Kovassa käytössä ja niin kauniitakin. Hellan vierestä löytyy tarjottimelta kaikkea tarpeellista. Tiskipöydälle jää usein teepannu ja kupit. Pannu on kierrätyskamaa, saatu toiselta ihanalta ystävältä ja kupit Budapestin joulutorilta rakkaudella raahatut.
Toisella seinustalla onkin sitten kaikki muu. Kynttilät, Pentikin Bola, joka kätkee sisäänsä vaikka mitä, hedelmiä, talouspaperi, tomaattikulho, esikoisen keittiövaaka, vedenkeitin ja ah, niin rakas, espressokeitin. Maitokahvia, njam!
Niin, laitetaan siellä keittiössä ruokaakin. Esikoinen kysyi viikonloppuna, voisiko taas pian tehdä uunilohta ja lohkoperunoita. Vaikeahan siihen on vastaan sanoa, jos teini tahtoo ruokaa laittaa. Eilen puuhasimme yhdessä keittiössä, minä tein kastikkeen, höyrytin parsan ja poika loput. (Kastike oli maailman helpoin: kermaviiliä ja lisäineetonta
Rucola-Pesto-tuorejuustoa sekaisin.)
***
No ok, sitten tämän trivian päälle vähän Aleksis Kiveäkin. Sitä kevyempää.
Saunapäivän kunniaksi.
Juomalaulu
Terve, ruskee ohranneste, Terve, ruskee ohranneste,
terve, jumal kultasuu! terve, voima kuohuva!
Sua ain tahdon kunnioittaa Kaikki menköön suren suuhun,
kumartuen tomuhuun, kuin vaan olvi olla saa.
sulle annan sydämmeni, Mitä huolin vaihka iskis
sulle kannan kiitosuhrit taivaan nuoli mailman halki
mä temppelissäs kontien, ja polttais palleroisen maan,
oi olvi ijankaikkinen! kuin mä ja olvi ollaan vaan?
Valvoissani, maatessani Terve, ruskee ohranneste,
muistan voimaas kuohuvaa. terve, voima kuohuva!
***
Lapin Kulta on muuten tuonut markkinoille
luomuoluen, jos
Luomukeisari,
Luomumarsalkka tai
Luomu-Leevi ovat olleet liian eksoottisia tuttavuuksia.