Sivut


perjantai 27. huhtikuuta 2018

Viikko vihdoinkin voiton puolella

Tuossa kävin vielä viime töikseni teippailemassa opastekylttejä huomista futispeliä varten ja siellä olen sitten kahviossa vielä jokusen tunnin. Tämän jälkeen alkaa vappuvapaa. Keskiviikkoaamuun asti. Tosin se ei ole mitään siihen verrattuna, että esikoinen vastasi muka-hauskaan ja etuaikaiseen vapuntoivotukseeni tänään, että "kuule äiti, yliopistolla alkoi vappu jo tiistaina". Viikon bileet? Auuuh! Lupasin maanantaina skumppalasikädessä kippistää hänelle ja ajatella, että on jo voiton puolella.

Me ei oikeasti vappua varmaan juuri vietetä, mitä nyt vappupäivänä käydään äitini ja hänen miehensä kanssa kalakeitolla ja kirpparilla yhdellä maatilamatkailutilalla täällä. Muuten ollaan suht siivosti ja rauhassa kunhan huomisesta selvitään!

EDIT: tai niin minä luulin... Kuopus on lähdössä elämänsä ensimmäistä kertaa nuopparille "vappupärinöihin" 20-22. Sinäkin Brutukseni?


Kuva on vuodelta 2014, kotoa.
Löysin 05/14 kuvia, joissa olimme
myös samassa paikassa jonne olemme aikeissa
mennä kalakeitolle.
Perinteet kunniaan!



Siivoa vappua teillekin, tosin sitä ennen viikonloppuja!


keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Pupunkakkaa

Tästähän sukeutui aikamoinen viikko.

Kuopus tuli isältään puolikuntoisena ja kun uuden virka- ja työehtosopimuksen mukaan saa jäädä alle 12-vuotiaan kanssa kotiin, niin minähän jäin - maanantaina. Tätä lajia jäljellä vielä pari viikkoa, sitten mun vauvanikin on jo 12! Jossain vaiheessa aamua tajusin, että meille tulee näyttelyn pystyttäjiä ja säntäsin paniikissa työmaalle. Onneksi he eivät olleet vielä tulleet, joten vahinkoa ei tapahtunut. Nappasin kouluruoan mukaani ja vein potilaalle. Illalla oli kokous ja lapsi sai pelata sen aikaa.


Raparperi puskee jo lehteä!


Tiistaina tein kaksiosaisen työpäivän, kun kuopus lähti kouluun. Hain hänet kuitenkin kesken päivän pois ja petiin ja menin vielä esimiesfoorumiin iltapäiväksi. Sen jälkeen vein paikalliselle kirpparille kamoja taasen - katsotaan saldoa kahden viikon päästä. Peukut pystyyn!

Tänään olimme taas kotosalla ja illalla on lyhyt kokous. Tai olisi kaksi, mutta käyn vain ensimmäisessä ja sitten palaan lapsen luo.

Miten sitä aina kertyykin samalle  viikolle kaikki mahdollinen?



Pihassamme on vieraillut jänis


Huomenna on iltavuoro jonka saan hoidettua oli toipilas missä kunnossa tahansa, koska äitini ja hänen miehensä ovat tulossa iltapäiväseuraksi joka tapauksessa. Perjantaina pitäisi vähän valmistella futisviikonloppua ja lauantaina olla kioskissa myyjänä.

Oliskohan sitä lauantai-iltana ansainnut saunan ja saunaoluen?

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Kummasti piristi

kun lumet sulivat terassilta ja pihalta - ja katsokaapas tätä:












Ja viikonloppu oli juuri sellainen kuin pitikin. Hyvää seuraa, rauhoittumista. Kahvittelua. Lukemista. Lepoa. 




Niin, ja jalkapalloa. 

Kuopus tulee pian, ja uusi viikko. Molemmat ovat  tervetulleita, vaikka jälkimmäisestä on tulossa kiireinen. Monta kokousta, yksi kirpputoripöytä, yksi jalkapalloturnaus, normaalien arkitouhujen lisäksi.

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Harmaata ulkona ja pään sisällä

Vapaa viikonloppu alkoi juuri ja on vähän ahdistunut mieli. Koitan ottaa agendaksi vain sen taltuttamisen. En ajattele työ- raha- enkä muitakaan ahdistavia asioita. 

Luen, nukun, syön hyvin, kestitän ehkä ystävääkin tänä iltana. Ainakin hän pyysi minut kanssansa kaupunkiin ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, ostamme pullon skumppaa ja katsomme yhdessä Voice Of Finlandin finaalin. Ja syömme sitä ennen.

Huomenna teen mitä ikinä mieli tekee. 




Toivottavasti sunnuntaina kun kuopus tulee, on jo parempi olo.


lauantai 14. huhtikuuta 2018

Taidetta ja terassikelejä

Jos lapsi/esiteini kohta 12v sanoo taidenäyttelyn esittelyvideon nähtyään, että tuonne minä haluan mennä, niin voiko sitä äiti muuta kuin innostua? 

Ei voi. Kävimme ystävän ja kuopuksen kanssa katsomassa nykytaidetta. Olipas jännää, vaikuttavaakin, erilaista ja keskustelua herättävää. Kuopus on siinä iässä, että voi hyvin viritellä mielenkiintoisen mielipiteidenvaihdon taiteesta, sen kokemisesta, näkemisestä ja erilaisuudesta - sekä teosten, että katsojien, tulkintojen ja näkemysten.






Kulttuurikokemuksen jälkeen veimme kuopuksen yökylään luokkakaverille ja avasimme terassikauden.

Ihan tosi:






istuimme viisi minuuttia tuossa. Jeeee!

torstai 12. huhtikuuta 2018

Tulin vaan ilmoittautumaan

Nyt ei piristä edes uudet värikkäät kevätvaatteet. Jotenkin ihan umpipoikki, väsy ja puhki. 

Huominen vielä pitäisi jaksaa, ensiapukurssin kertaus. Viimeksi kun olin kurssilla tulin kipeäksi ja sain keuhkokuumeenkin, mutta silloin toki oli pitkä, kahden päivän kurssitus. Onneksi se ei nyt kestä kuin kolme tuntia, eikös sellaisen pätkän vaikka seiso päällään? 

Sitten on hieronta, kuopuksen kotiin vienti ja pupun laatikkoon lastaus. Pitää viedä se eläinlääkärin tarkastettavaksi kun varoo toista takajalkaansa. Toivottavasti ei ole mitään vakavaa eikä kallista. Onneksi nuo ovat olleet varsin terveinä, en edes muista, milloin olisi pitänyt viimeksi käyttää yhtään missään. 



Tässä sankarit viisi vuotta sitten
kuopuksen niskassa.


Huominen tili sitten tulee ja meneekin sen siliän tien. On eläinlääkärin lisäksi oma keuhkolääkäri, kuopuksen synttärit, laskuja ja hierojaa tässä palkkapäivien välissä. Onneksi on myös taas varattuna kirpparipöytä kahdeksi viikoksi ja sieltä voi olettaa muutamaa kymppiä tulevaksi. Väki on heräillyt ja lähtenyt liikkeelle pitkän talven jälkeen.

Kun vielä itse heräisi talviunesta.

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Teemaväri

Tuo edellisen postauksen kevään sinapin kummallisen pilaantuneen oliivin vihreä, tai ylipäätään vihreä, ei ole ollenkaan minulle tyypillinen väri, mutta olen silti jo ehtinyt ostoksiani testata ja ulkoiluttaa. Liivi ja väri toimii mustan fleecetakin kanssa mainiosti. Sattuipa sitten niin, että samaiselta kirpputorilta löytyi vielä kevättakkikin samaa sävyä hintaan 2€. Naapurin rouva myös sattumalta toi tuliaisiksi samanvärisen kynttilän. Kai minä nyt sitten vaan opettelen tuon värin kanssa pärjäämään? Hyvällä alulla jo olen.




Kuvassa oleva kirja on Jukka Itkosen Sorsa norsun räätälinä jonka luin viikonvaihteen aikana. Aivan hillitön opus, joka loksautti kyllä leuan useampaankin otteeseen ja herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Kuten voiko lasten kirja olla sienipäissään kirjoitettu? No ei, mutta käsittämättömän hauska se joka tapauksessa on. Suosittelen  kaikille lapsenmielisille!

Eilinenkin vapaa meni kyllä mukavissa merkeissä, ja illan suussa kuopus tuli kotiin. Sai jo tullakin, nyt alkaa arki. 

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Kevättä rinnassa!

Olipas leppoisa lauantai! 

Luottokorjaajani soitti ja kertoi, että Pösön voisi noutaa. Köpöttelin sinne, nappasin auton ja suuntasin kirppari-kahvilaamme. Kun syö siellä "aamukahvin" kanssa suolaista ja makeaa, voi jättää lounaan väliin. Eikä maksa paljoa: kahvi, suolainen leivonnainen, tällä kertaa juustokierre ja makea, taivaallinen suklaakakkupala, yhteensä 4,20€. Sellaista voi välillä suoda itselleen!

Lisäksi tein hienoja löytöjä, kas tässä:




kevätsäihin Haltin toppaliivi ja käyttämättömät kengät sävy sävyyn yht 4e sekä tapastarjotin 2€.






Sattuikin sopivasti, koska illalle oli sovittuna naisten ilta. Ystävä ja naapurin rouva tulivat luokseni, tein keiton ja laitoin tarjolle pientä purtavaa uudenuutukaiselle tarjottimelleni, ystävät toivat salaattia ja sämpylöitä ja suklaata. Ja tietysty viiniä ja kuohuvaa. Olipas ihana ihana ilta.

Maailma on taas hetken vähän parempi paikka.

Kuopus tulee kotiin vasta huomenna iltapäivällä ja olen vapaalla töistäkin. Voin jatkaa nautiskelua, lueskelua ja oleskelua!

Suloista sunnuntaita ihan jokaiselle.


***

Ai niin, kuulin eilen kävellessäni ensimmäiset joutsenet. Klak klak klak. Se on nyt sitten ihan virallisesti ja varmasti kevät!

torstai 5. huhtikuuta 2018

Keikkuu keikkuu

sekä kevät että mieli. 

Meillä oli aamusta jo plussalla ja kun avasin oven, oli katoksen päältä liukunut alas aimo kasa lunta. Oven eteen. Ajattelin, että lapioin sen, kunhan olen vienyt kuopuksen koulutaksille. No, pääsimme kylille ihan hyvässä järjestyksessä mutta sitten Pösö taas hyytyi. Sinä saatanan kone älä hyydy... Ei siinä muu auttanut kun soittaa taas luottokorjaajalleni, jättää auto niille sijoilleen ja avain matkan varrella olevalle korjaamolle. Jatkaa kävelen kotiin - minulla oli iltavuoro. 

Ei siinä mitään, ei meidän mäelle nyt niin pitkä matka ole, mutta en tietenkään ollut varustautunut lenkkiin ja kaiken lisäksi tieto olivat peilijäässä. Nice. Not.



Yksi on kimpusta jäljellä


Kauheasti jäi eilisestä työnimutilasta hoidettavia asioita, ja koska plääh hiipi taas näiden sattumusten seurauksena, päätin tassutella takaisin kylille ja käydä lempparikahvilassa/kirpputorilla. 

Sitten hoitaa asioita. Tehdä iltavuoron. Säätää kuopukselle kyyti ja ruoka. Itselle kyyti illaksi. Molemmille huomisaamuksi. Lisäksi pitäisi viedä kuopus huomenna lähikaupunkiin kun lähtee poikkeuksellisesti sieltä isälleen.

Palatakseen vasta maanantaina. Arvatkaa makaanko viikonlopun kotona ja mökötän?

***

Voi pyhä lehmä sentään: koraania lehmille. Niille pyhille!

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Ei enää

plääh!

Onneks nää mun pläähit tulee ja menee. Enimmäkseen menee. Ja suht nopeasti.

Tänään oli jo hyvä päivä. Aamulla ulkona -15 pakkasasteesta huolimatta (!) ilahduin valtavasti auringosta, hohtavasta hangesta ja - ihan suhteettoman paljon - sen poikki puikkelehtivista jäniksen jäljistä. Oih! Ne vemmelsi sinne ja tänne ja selkeästi niiden tekijällä oli ollut hauskaa ja vauhti päällä. Ehkä se tarttui?


Kun sain kameran käteeni
ei tietenkään enää löytynyt jäniksen jälkiä...


Iltapäivällä taas tiet olivat jo kovasti keväiset, oli puroja ja vesi vaan virtasi. Jee!



Jotensakin näin


Autonkin sain ja pääsin kirpparille.

Ja töissä jopa iski se kuuluisa flow tai työnimu, kuten meillä päin sanotaan!





Mites sulla, onko plääh vai ei?

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Plääh. Ehkä.

Lunta tuli eilen aika lailla (no ei onneksi sitä luvattua 10-15cm).

Auto pysähtyi kesken matkan lauantaina
 - onneksi tosi lähelle kotia ja niin, että sain lasketeltua sen hautausmaan parkkiin. Luottokorjaajani haki sen siltä pajalle ja voipi olla, että jo huomenna saan Pösöni takaisin.

On se silti säätämistä kyytien kanssa; kaupassa käynti, treenit, ai niin, ja ihan vaan työ- ja koulu...

Pääsiäinen loppui ja arki alkoi, mutta viikko on toki lyhyt (ja päivät sekaisin).


Kukkakimppukaan ei enää ole ihan
tämän veroinen,
mutta on siitä jotain jäljellä...


Kuopuksen isä huomauttelee kummallisista asioista.

Altistuskin vaivasi pienen pääsiäisbreikin jälkeen töihin palatessa.

Liikaa kaikkea.

Tuntuu, että normiarkikin on välillä vähän sellaista haastavanpuoleista, niin ei meinaa jaksaa mitään ylimääräistä!

Vähän ahistaa
mutta koitan ajatella sitä hopeareunusta tai jotain.

Plääh. Huonolla menestyksellä osan aikaa...